Tuhkapohjaiset lannoitteet ovat ekologisesti kestävä ratkaisu tuottavaan metsänkasvatukseen. Metsätuhkalla tehoa suometsän kasvuun Puuntuotannossa olevilla soilla on kasvulle tärkeää typpeä usein riittämiin, mutta kaliumin ja fosforin sekä muiden tuhkan sisältämien kivennäisravinteiden puutteen seurauksena kasvu on kituliasta. Turvemailla kasvua heikentää usein myös maan happamuus. Metsätuhka sisältää ravinteita samassa suhteessa kuin puissa, joiden energiakäytöstä tuhka on syntynyt. Se korjaa kaliumin- ja fosforin sekä hivenravinteiden puutokset 2-4 vuoden kuluessa lannoituksesta. Metsätuhkaa voidaan terästää boorilla, jolloin se soveltuu hyvin myös sen puutoksesta kärsivien turvemaiden lannoituksiin. Lannoitusvaikutuksen lisäksi runsaasti kalsiumia sisältävä metsätuhka kalkitsee maaperän. Kalkitusvaikutus vähentää happamuutta ja vilkastuttaa näin ravinteiden kiertoa vuosikymmeniksi eteenpäin. Hyvät lannoituskohteet ovat tyypillisesti saraisista suotyypeistä turvekankaaksi muuttuneita tai muuttumassa olevia paksuturpeisia ojitusalueita. Parhaita kohteita ovat kasvatusiässä olevat rämemänniköt. Usein myös metsitettävät tai jo metsitetyt pellot ja käytöstä poistetut turvetuotantoalueet soveltuvat hyvin tuhkalannoitukseen. Sopivan kasvupaikan lisäksi lannoituskohteen valinnassa on huomioitava, että lannoitettavan alueen vesitalous on kunnossa ja harvennustila on hyvä. Kasvuhäiriöt kuriin boorilannoitteella Tuhkapohjaiset BT-sarjan tuotteet on kehitetty boorinpuutoksen korjaamiseen ja ehkäisemiseen kangas- ja turvemaiden metsissä. Ne sisältävät tuhkan omia hivenravinteita ja lisättyä booria, jonka vaikutuksesta puutos ja sen aiheuttamat ongelmat puuston kasvussa korjaantuvat kahden vuoden sisällä lannoituksesta. Tuhka toimii booria sisältävissä valmisteissa perusaineena, johon lisättynä boori saadaan sidottua turvalliseen: rakeiseen ja hitaasti liukenevaan muotoon. Levitys onnistuu rakeisella tuotteella tarkasti ja tasaisesti. Levitystyön laatu on tärkeää erityisesti boorilannoituksessa, sillä boorin liian suuri käyttömäärä johtaa puille vahingolliseen myrkytykseen. Tuhkapohjaisuus vähentää riskiä myrkytykseen myös silloin jos suositeltu käyttömäärä ylittyy, koska lannoitteen boori vapautuu puuston käyttöön hitaasti vaiheittain nopean ravinnepiikin sijasta. . |
 Parhaat käyttökohteet metsätuhkalle löytyvät paksuturpeisista rämemänniköistä, joiden kasvu on heikkoa fosforin ja kalin puutteen vuoksi.  Boorinpuutoksesta kärsivän puun latvakasvain kuivuu ja kuolee. Tästä aiheutuvat runkoviat ja pituuskasvun tyrehtyminen voidaan ehkäistä lannoittamalla. | 